Valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke järjesti ruoka-alan kehittäjien verkostoitumispäivän Lahdessa 23.4.2026. Päivän aiheena olivat koulutus, kehittäminen ja tuotekehitys elintarvikealalla. Aamupäivällä kuultiin kokemuksia yritys- ja tuotekehityksestä hankkeissa, paneuduttiin eri koulutusasteiden näkökulmiin paneelikeskustelussa sekä kuultiin, miten innovaatioita voidaan edistää kaupungin näkökulmasta.
Hankkeet yritystoiminnan kehittämisen tukena
Päivän ensimmäisessä puheenvuorossa Juulia Aho kertoi, miten vanhempainvapaalla syntynyt lastenruokaan liittyvä yritysidea on kehittynyt yhteistyössä LABin FooRDI-hankkeen kanssa. Aho kertoi löytäneensä tietoa LAB-ammattikorkeakoulun Food Pilot Plantista etsiessään paikkaa, jossa jatkaa kotikeittiössä alkaneita tuotetestauksia. LABissa huomattiin, että Ahon projekti voisi toimia osa FooRDI-hanketta.
FooRDI on julkisrahoitteinen hanke, jossa kehitetään monialaista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluiden alustaa elintarvikealan yrityksille. Hankkeessa yhdistyvät elintarvikkeiden tuotekehitys, liiketalous, muotoilu ja hyvinvointi. Vastavuoroisuus on hankkeen keskiössä: hanke auttaa yritystoiminnan kehittämisessä, ja yrittäjä puolestaan on mukana hankkeessa tuotettavan TKI-alustan kehityksessä yhdessä LABin toimijoiden kanssa. Hanke on alkanut alkuvuodesta 2025 ja se päättyy vuoden 2026 lopulla.
Food Pilot Plantin tutkijatiimi on jatkokehittänyt ja tehnyt testieriä tuotteille. Lisäksi hankkeen puitteissa tiloja on mahdollisuus käyttää tuotekehitukseen hankkeen loppuun asti. Pakkausmuotoilu puolestaan tapahtui LABin kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden kurssilla, jossa opiskelijat suunnittelivat erilaisia tuotepakkauksia sekä tekivät kuluttajatutkimuksia. Hankkeeseen on sisältynyt myös liiketoiminnan kehitystä eli esimerkiksi kilpailijoiden ja rahoitusmahdollisuuksien kartoitusta. Tällä hetkellä kartoitetaan raaka-ainetoimittajia ja sopimustuotantoa. Lisäksi varsinaisen yrityksen perustaminen on ollut tänä keväänä agendalla.
Leena Pölkki Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta kertoi Tuotekehityksellä meille ja maailmalle -yhteistyöhankkeesta, joka toteutettiin 11 kuukauden ajanjaksolla vuosina 2024–2025. Hankkeessa kehitettiin sekä olemassa olevia että uusia tuotteita suorassa vuoropuhelussa kauppojen kanssa.
Hankkeessa tarjottiin 1800 eurolla yrittäjille työpaketit, joihin sisältyi seitsemän työpajaa sparrauksineen, yksi ”kädet savessa” -tuotekehitysviikonloppu, koemaistatuksia ja kuluttajatestauksia opiskelijatyönä sekä Keskisuomalainen menestystuote -sparraus pakallisten kauppojen ja asiantuntijoiden kanssa. Työpajojen aiheet liittyivät esimerkiksi fermentointiin, pakastekuivaukseen, leivontaan, laiteratkaisuihin sekä pakkauksiin, brändiin ja designiin. Työpajat oli suunniteltu yritysten tarpeiden pohjalta. Osana hanketta oli Jyväskylän yliopiston elintarvikekemian tutkimuspilotti, jonka keskiössä olivat tuoteturvallisuus ja funktionaalisuus. Hankkeen aikana tehtiin lisäksi kaksi opintomatkaa, joista toinen suuntautui kotimaahan ja toinen Italiaan.
Tuotekehitystiloissa aihioita ja testattuja ideoita oli vähintäänkin 89, ja hankkeen päättyessä kesäkuussa 2025 kauppojen valikoimaan oli päässyt viisi hankkeen aikana kehitettyä tuotetta, joita ei aikaisemmin ollut ollut myynnissä. Merkityksellisiksi asioiksi hankkeissa osoittautui yritysten välinen vuorovaikutus ja sparrailu sekä suora vuoropuhelu kaupan kanssa. Leena Pölkki muistutti, että tuotekehitys on jatkuvaa työtä, sillä trendit ja kuluttajamieltymykset muuttuvat. Yksi hankkeen keskeisistä opeista olikin se, että tuotekehitys on yrityksen strateginen päätös, joka vaatii resursointia.
Osaamisen edistämistä eri koulutusasteilla
Koulutuksen näkökulmaan pureuduttiin paneelikeskustelussa, jossa ääneen pääsivät Maria Tammi (Hämeen ammattikorkeakoulu), Emma Sivula (Turun yliopisto), Arja Ylä-Outinen (Pastry Saimaa / Kahvila Majurska), Marko Viljamaa (Koulutuskeskus Salpaus) ja Jarkko Nikulin (LAB-ammattikorkeakoulu).
Panelisteilta kysyttiin, minkälaista osaamista tulevaisuuden elintarvikeosaajilta vaaditaan. Yhteisenä teemana vastauksissa nousi esille monialaisuus. Alalla tarvitaan vahvoja perustietoja ja kykyä soveltaa näitä tietoja eri tilanteissa. Elintarvikeala tarjoaa lisäksi mahdollisuuksia myös muille kuin elintarvikealan opiskelijoille, minkä vuoksi on tärkeää tuoda yhteen eri alojen osaajia jo opiskeluvaiheessa. Keskustelussa nousi esille myös se, että vaikka tuotekehityksestä löytyy osaamista, kaupallistaminen ontuu. Osaamista pitää siis edistää myös tuotteiden kaupallistamisen näkökulmasta.
Suurimpina elintarvikealaan liittyvinä esteinä panelistit mainitsivat opiskelijoiden haasteet harjoittelu- ja työpaikkojen löytämisessä sekä yrittäjyyteen liittyvän uskalluksen ja tuen puutteen. Yritysten kehittämisen näkökulmasta haasteeksi muodostuvat usein ajan ja rahan rajallisuus.
Panelisteilta tiedusteltiin, millaisia tuotekehitysprojekteja he pitävät toimivimpina. Tärkeänä asiana esille nousi hinta, eli yritysten näkökulmasta hinnan pitää olla riittävän matala tai rahoituksen tulla ulkopuolelta, jotta kynnys osallistua hankkeisiin pysyy riittävän matalalla. Esille tuotiin myös eri koulutusasteiden välinen yhteistyö, jossa kunkin koulutusasteen vahvuuksia hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Esimerkkitapauksessa kehitys ja analysointi voidaan toteuttaa korkea-asteella, kun taas ammatilliselta puolelta voi löytyä kattavammat tilat testauksia varten.
Yleisökysymyksenä panelisteilta kysyttiin, miten yrityksille pystyttäisiin tarjoamaan oppia artesaaniruokatuotteista. Panelistien mukaan hyvän yritysyhteistyön ainekset syntyvät siitä, että mukana on monialaisesti opiskelijoita ja kytkös tutkimushankkeeseen, jolloin kaikki hyötyvät yhteistyöstä. Tällaisessa yhteistyössä toimeksianto voisi tulla ruoka-artesaaneilta. Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta esille nostettiin se, että yrittäjän ei tarvitse pyrkiä tutkinto-opiskelijaksi vaan osaamista voi täydentää täydennyskoulutuksella.
Panelistit pitivät tärkeänä sitä, että Suomen kaltaisessa pienessä maassa keskityttäisiin muiden kannustamiseen kampittamisen sijasta. Ei välttämättä ole kannattavaa käpertyä suojelemaan omia ideoitaan, vaan hyvien ideoiden jakaminen muille voi tarjota mahdollisuuksia hedelmälliseen yhteistyöhön. Erilaiset vertaisverkostot ovat myös tärkeitä. Myös positiivisen puheen ja esimerkkien merkitys nousivat keskustelussa esille.
Kaupunki tukee alueellisia innovaatioita
Aamupäivän viimeisessä puheenvuorossa kuultiin kaupungin roolista innovaatioiden edistäjänä ja tukijana. Aiheesta puhumassa oli Johanna Särkijärvi Lahden kaupungilta.
Lahti on profiloitunut ympäristökaupunkina, minkä takia siellä ei haluta kehittää sellaista elinkeinotoimintaa, joka on ympäristötavoitteiden kanssa ristiriidassa. Ruokajärjestelmässä ympäristö- ja elinkeinotavoitteilla iso kytkentä. Lahden seudulla on vahva elintarvikesektori, jossa erityisesti kasvipohjaisilla tuotteilla on kasvun mahdollisuuksia. Myös kaupunki voi edistää näiden tuotteiden käyttöä. Omistajaohjauksen tavoitteilla voidaan määritellä, mitä ateriapalveluissa hankitaan ja kriteereinä voivat olla sekä ympäristötavoitteet että paikallisten toimijoiden tukeminen. Lisäksi kaupunki voi vaikuttaa rahoitusinstrumentteihin, jotka tulee kohdentaa pitkän aikavälin tavoitteiden mukaan.
Kumppanuuksien rakentaminen on Särkijärven mukaan monestakin näkökulmasta tärkeää. Esimerkiksi rahoituksen hakemisessa on hyödyllistä tehdä strategista suunnittelua siitä, minkä tahon – kaupungin, oppilaitosten vai yritysten – on kannattavinta hakea tiettyä rahoitusta ja missä rahoitushauissa eri sektorit voivat tehdä yhteistyötä. Eri kokoisten yritysten kanssa tarvitaan erilaisia yhteistyön tapoja, sillä suurilla yrityksillä on erilaiset edellytykset lähteä mukaan strategisiin kumppanuuksiin kuin pk-yrityksillä. Kumppanuuksien rakentamisessa on tärkeää huomioida myös toimijoiden eritahtisuus: kaupungin suunnitelmat kohdistuvat usein pitkän aikavälin tavoitteisiin, kun taas yrityksillä aikajänne voi olla lyhyempi.
Keskustelu jatkui työpajoissa
Iltapäivällä keskustelua jatkettiin työpajoissa, joissa keskityttiin TKI-infrojen käytön tehostamiseen kansainvälistymisessä, luonnontuotteiden kestäviin ratkaisuihin ja kasvun tarpeisiin sekä TKI-toimintamallien hyötyjen esilletuomiseen.
Koosteet työpajojen sisällöistä ovat alla pdf-muodossa.
TKI-infrojen käytön tehostaminen kansainvälistymisessä
TKI-toimintamallien hyödyt esiin
Tilaisuuden järjesti Verkostoilla voimaa yhteistyöhön – Ruokasektorin koordinaatiohanke yhteistyössä FinFoodNet – Suomalaiset Innokaupungit ja alueet vauhdittamassa ruokaratkaisujen vientiä sekä Keruusta jalostukseen – Kestävää kasvua luonnontuotteista -hankkeet.
