Kumppanuusmaatalous

Jakamistalouden mallit ruoantuotannossa

Ruuan alkuperä kiinnostaa yhä useampaa kuluttajaa. Monet kuluttajat haluavat
tietää eläinten elinoloista ja kasvien viljelyssä käytetyistä menetelmistä. Myös ruoantuotantoon osallistuminen kiinnostaa kuluttajia. Viime vuosina CSA (Community Supported Agriculture) eli kumppanuusmaatalous on yleistynyt Suomessakin.  Kumppanuusmaatalouden perustana ovat ruoan tuottajien ja kuluttajien ennakkoon tekemät keskinäiset sopimukset.

Sopimukset ja kumppanien osallisuus ruoantuotannossa

Ensimmäiset suomalaismallit kumppanuusmaataloudelle on perustettu kaksi vuosikymmentä sitten. Kumppanuudet perustuvat ruoan tuottajien ja kuluttajien välisiin sopimuksiin ja ne voivat toimia monella tavalla, riippuen tavoitteista.
Uusien toimintamallien löytämiseksi tuottajan ja kuluttajien vuoropuhelu ja näkökulmien jakaminen ovat tärkeitä. Kuluttaja pääsee tutustumaan tarkemmin ruokansa alkuperään ja hänestä tulee osa ruoantuotannon tarinaa.
 Kumppanuusmaatalous luo tuottajille mahdollisuuden ennakoida tuotteidensa kysyntää. Kumppanuus lisää toiminnan taloudellista vakautta ja jakaa markkinointi- ja myyntityötä.  Kumppanukset jakavat yhdessä tuotantoriskit. Kumppanuusmaatalous tarjoaa lisäarvoa, joka muodostuu useamman henkilön osallistumisesta
ruoan tuotantoon, vuorovaikutuksesta ja yhteisöllisyydestä ja luottamuksesta.

Erälinna (2017) on kuvannut erityyppisiä kumppanuusmaatalouksia,

Kumppanuustila voi olla kuluttajien yhdessä perustama. Tuotannosta, työstä ja kustannusten jakamisesta sovitaan yhdessä. Alkuun joukko kuluttajia yhdessä maksaa ruoan tuottajalle ennen kasvukautta sellaisen summan rahaa, että tuottaja pystyy tuottaman heille ruokaa koko satokauden. Yleensä jäsenet myös auttavat tuottajaa talkootyötä tekemällä ja osallistumalla toimintaan. Ero tavalliseen ruoan kuluttamiseen on, että kuluttaja on sitoutunut satokauteen etukäteen ja jakaa yhdessä muiden kuluttajien kanssa ruoantuottajan riskiä. Sopimus ja yhteinen tavoite tekevät kumppanuuden.

Esimerkiksi Helsingissä Oma Pelto -konseptia pyörittää noin 200 jäsenen Herttoniemen ruokaosuuskunta. Jäsenmaksu oli vuonna 2017 450 euroa/jäsen (noin 20 euroa viikossa satokauden ajan). Sillä sai satokautena 18–21 viikkona reilusti sesongin kasviksia pelto-osuudeltaan. Osuuskunta palkkasi neljä viljelijää viljelemään Vantaalla sijaitsevaa peltoa. Osuuskunnan jäsenet auttoivat heitä talkoilla ja osallistumalla toimintaan. Herttoniemen ruokaosuuskunnan puheenjohtaja Olli Repo kertoo, että perusmalli on pysynyt saman tyyppisenä aloitusvuodesta 2011. Tosin nyt heillä on enemmän jäseniä, jakelupisteitä ja viljelijöitä kuin aloittaessa. Yksityishenkilöiden lisäksi jäseninä ovat nyt myös päiväkoti, ravintoloita ja ravintolakoulu Perho. Pellolla mm. opiskellaan, missä vaiheessa kasvua mikäkin raaka-aine on parhaimmillaan, tai minkä näköisiä ja makuisia eri kasvikset ovat. Perhon ja Oma Pellon kumppanuudesta kerrotaan esittelyvideolla: https://www.youtube.com/watch?v=zVh_jRd-sjE

Lisätietoja https://www.omapelto.fi/tietoa-meista/

Tässä kumppanuusmallissa ruoan tuottaja myy tai vuokraa osuuksia kuluttajille, jotka sitoutuvat noutamaan satonsa. Mallin etuna on, että ruoan tuottaja voi keskittyä tuottamiseen markkinoinnin sijaan. Hän tietää kenelle ja paljonko tuottaa. Kuluttaja tietää puolestaan kuinka ruoka on tuotettu ja voi kiinnostuksen ja mahdollisuuksien mukaan osallistua ja/tai käydä tutustumassa tuotantoon. Osallisuuden laajetessa kuluttaja kiinnittyy vahvemmin osaksi ruoan tuotantoa ja tarinaa.

Espoolainen omenanviljelijä Rikard Korkman myy Minun omenapuu -verkkokaupassa omenasatonsa ennakkoon. Sopimuspohjaisessa suoramyyntimallissa Oma omenapuu asiakas ostaa osuuden sadosta. Puut nimikoidaan ja numeroidaan ja asiakas voi käydä seuraamassa omenapuun kehitystä pitkin satokautta. Asiakkaan tehtäväksi jää käydä poimimassa tai noutamassa puulaatikoihin valmiiksi poimitut omenat.

Kaarinassa Livian maaseutuopistossa harjoitetaan kumppanuusmaataloutta vuokraamalla omenapuita ja pensasmustikoita. Myynnissä on vuoden sato-osuuksia, ja puut vuokrataan keväisin. Opiskelijat hoitavat satoa. Opiston Facebook-sivujen kautta asiakkaat voivat seurata sadon kypsymistä. Sadon kypsyttyä he saavat kutsun tulla noutamaan vuokraamiensa kasvien tuottamat omenat ja mustikat.

Ruoan tuottajat voivat solmia keskenään kumppanuuden. He esimerkiksi jakavat tuotannon ja työt sekä keskittävät myynti- ja markkinointiresurssit. Tilojen kulut ja tuotot jaetaan tasan, kuten myös riskit. Tilat pystyvät myymään keskitetysti useampaa tuotetta samasta kanavasta, mikä voi houkutella asiakkaita kauempaakin ostoksille. Töiden jakaminen mahdollistaa tuottajille vapaaviikkoja ja kenties uudenlaisten toimintojen innovointia. Tässä kumppanuudessa kuluttajalla ei välttämättä ole muuta kuin ostajan rooli.

Vuodesta 2007 lähtien Hyvätuuli Highlandia on pyörittänyt kolme itsenäistä maatilaa: Nurkkalan, Honkalan ja Pohjalaisen tila. Heidän sopimusmuotonsa on yhteistyösopimus. Käytännössä vuosisuunnitelmat ja tarvikkeet on jaettu kolmeen. Vaikka paperilla suoramyyntimyymälän Y-tunnus on Nurkkalan tilan Esko Rissasen nimissä, kukin tilallinen ajattelee niin myymälää kuin kolmea tilaa suunnittelun ja tarvikehankintojen osalta. Viljelysuunnitelmissa huomioidaan mikä pelto tuottaa parhaiten millaistakin satoa. Eläimet laiduntavat samoissa laumoissa riippumatta omistajasta. Tiloilla on yhteensä 70–80 hehtaaria luonnonlaitumia, joiden monimuotoisuus ja lajistorikkaus ovat osa eläinten hyvinvointia. Hyvätuuli Highlandissa yksi kolmesta tilasta on viikon vuorollaan vastuussa arkirutiinin pyörittämisestä, yksi osallistuu tilan töihin ja kolmas pitää vapaata. Lomat pystytään järjestämään pitkin vuotta siten, että tilat lomittavat toistensa lomat. ”Kokonaisuuden hallinta on vahvuutemme, ei kuljeta silmät, korvat ja suu kiinni”, Rissanen tiivistää.

Oman tilatoimintansa lisäksi Hyvätuuli Highland Oy rakentaa monistettavaa kumppanuusmaatalouden Franchising-mallia Etelä-Afrikkaan.

Kumppanuusmaatalouden esimerkkejä:

Kirjallisuutta:
http://www.lähiruokakoukuttaa.fi/#/article/6/page/1-1
http://www.proagriaoulu.fi/files/ymparistoagro/csa-viljely_(2).pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kumppanuusmaatalous