Minkä tuoteryhmien toimittajia on lähialueella? Voisiko jotain hankkia suorahankintana? [rss-cut]
Hämeenkyrön kunnan ruokapalveluissa neljä valmistuskeittiötä tuottavat 2900 lounasannosta päivässä. Noin 12 % kaikista raaka-ainehankinnoista tehdään lähialueen tuottajilta, eli naapurikunnista tai 100 km:n säteeltä. Osan tuotteista toimittaja jakelee tilauspäivinä suoraan keittiöihin, osa hankitaan tukusta.
Kilpailutus kasaan keskustelemalla
Hämeenkyrössä on yhdessä Ikaalisten kanssa kehitetty vihannesten, juuresten, hedelmien ja leivän hankintaa lähialueen tuottajilta.
– Järjestimme keskustelutilaisuuksia, joihin kutsuttiin mukaan mahdollisia tavarantoimittajia. Haasteita kartoitettiin yhdessä. Kilpailutuspakettiin rajasimme sitten vain ne tuotteet, joita oli parhaat mahdollisuudet saada läheltä sopivin hankintakriteerein, Hämeenkyrön ruokapalvelupäällikkö Jennileena Lähteenmäki kertaa alkuvaiheita.
Tarjouspyynnöt julkaistiin Hilmassa. Tarjouspyynnöistä ilmoitettiin myös paikallislehdissä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Leivän hankintailmoituksesta vinkattiin myös kirjeellä paikallisille, potentiaalisille toimittajille. Tarjouksia saatiin kuitenkin melko vähän.
– Pyydetyt toimitusmäärät ovat suuria, ja pienet tuottajat eivät siksi aina edes seuraa tarjouspyyntöjä. Tilaajan toimintatavat, kuten sähköinen laskutus, saattavat myös rajoittaa osallistumista tarjouksiin, Jennileena pohtii syitä tarjousten vähäiseen määrään.
Tuottaja-tilaaja-toimittaja -ketju kuntoon
Yhteistyöllä pienet tuottajat voisivat päästä paremmin sopimustoimittajiksi. Yhteisillä tarjouksilla toimitusmäärät ja -varmuus kasvaisivat. Tuotteen ei edes tarvitse olla sama, vaan jo samantyyppisten raaka-aineiden paketointi yhteen kannattaisi. Hämeenkyrössäkin yrittäjiä kannustettiin yhteisiin tarjouksiin, mutta yhteistyötä ei juuri syntynyt.
– Kaikilla yrittäjillä ei ehkä edes ole halua laajentaa, Jennileena pohtii. Toimitusmäärien ja -varmuuden lisääminen olisi kuitenkin olennaista, jos lähituotteiden osuutta keittiöissä halutaan nostaa.
Julkisten hankintojen lisäksi kunta voi edistää lähiraaka-aineiden käyttöä pienimuotoisemmin, esimerkiksi erilaisilla teemapäivillä.
– Kertaluonteestaan huolimatta tällaiset tempaukset ovat työläitä. Lähituotteiden jalostusaste on yleensä aina matalampi ja tämä lisää keittiön työmäärää, Jennileena muistuttaa. Toinen vaihtoehto on suosia pieniä suorahankintoja. Hämeenkyrössä esimerkiksi marjoja hyödynnetään mahdollisimman paljon.
Hämeenkyrön kokemusten mukaan kunnan hankinnoissa päästään parhaiten alkuun kartoittamalla ne tuoteryhmät, joille löytyy toimittajia lähialueelta. Aina ei kuitenkaan ole aikaa etsiä uusia tuottajia.
– Yrittäjän kannattaakin tarjota tuotteitaan keittiöihin oma-aloitteisesti, jotta tiedetään mitä on saatavissa. Myös tukut ovat joustavia yhteistyökumppaneita, Hämeenkyröstä vinkataan tuottajille. Tuottajan kannattaa myös seurata ennakkoon tilaajan raaka-aineiden käyttöä, jotta omaa sitoutumiskykyä ja toimitusvarmuutta voi arvioida. Esimerkiksi kunnan ruokalista laaditaan aina 6 viikoksi ja se on julkinen.
Teksti: Eija Eloranta
Linjastokuva: Jennileena Lähteenmäki
Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hankkeessa edistetään HoReCa-tukkukaupan, ammattikeittiöiden sekä paikallisten elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä. Aitojamakuja.fi -sivustolla esitellään teemaan liittyviä hyviä käytänteitä.
Vuosina 2015-2017 toteutettavaa hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
#ruokaketju