Ruokavirasto antoi 22.9.2023 lausunnon neljän eri verson uuselintarvikeasemasta.
Pyhäjärvi-instituutin, Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Voimaversot -hankkeessa 2019-2023 on edistetty versojen hyödyntämistä tuoretuotteena ja innovatiivisten elintarvikkeiden raaka-aineena. Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020.
Osana hanketyötä tehtiin kuulemispyyntö neljän eri verson, vehnän verso eli vehnänoras, rukiin verso eli ruisoras, kauran verso eli kauranoras ja auringonkukan verso, uuselintarvikeasemasta Ruokavirastolle.
– Hankkeessa selvisi, että näiden versojen osalta ei ole ollut olemassa virallista uuselintarvikelainsäädännön tulkintaa. Koettiin myös, että uuselintarvikeaseman selvittäminen olisi ollut liian työläs ja kallis toimenpide yksittäisen yrityksen tehtäväksi, kertoo Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Mervi Louhivaara.
Versojen maksimaalinen hyödyntäminen kaupallisessa tarkoituksessa ei ole ollut mahdollista uuselintarvikeaseman epäselvyyden vuoksi, eikä versojen potentiaalia elintarviketeollisuuden raaka-aineena ole päästy hyödyntämään kokonaisuudessaan. Siksi Voimaversot-hankkeessa haluttiin selventää versojen uuselintarvikestatusta yleisesti ja levittää tieto alan yritysten hyödynnettäväksi.
Todennettu käyttöhistoria erottaa elintarvikkeen uuselintarvikkeesta
Uuselintarvike on mikä tahansa elintarvike tai ainesosa, jota ei ole merkittävästi käytetty ihmisravintona Euroopan unionin alueella ennen 15.toukokuuta 1997. Vastaavasti ennen tätä päivää markkinoille saatettu elintarvike tai ainesosa ei ole uuselintarvike, jos sitä on käytetty merkittävästi ihmisravintona EU:n alueella. Uuselintarvikkeen markkinoille saattamiseen tarvitaan lupa.
Kuulemispyyntö Ruokavirastolle tehtiin toukokuussa 2023 neljän eri verson osalta. Näiden merkittävää käyttöhistoriaa todennettiin ennen kaikkea arkistolähteillä, erityisesti Kansalliskirjaston digitoitujen sanomalehtien avulla. Niistä löytyi yli 130 versojen käyttöhistoriasta todistavaa lehtikirjoitusta, joiden perustella voi nähdä kasvien versojen käytön olleen esillä sota- ja pula-aikana, jolloin erilaisten korvikkeiden käyttö oli tavallista. 1900-luvun jälkipuoliskolla versoista kiinnostuttiin ravintona erityisesti niiden arveltujen terveysvaikutusten takia. Pelkät kirjallisuusviitteet eivät välttämättä riitä todentamaan merkittävää käyttöhistoriaa, joten kuulemispyynnön yhteydessä on oltava valmis etsimään lisää todisteita.
Vehnän ja auringonkukan versojen kasvatus on ollut yleistä Suomessa ja muualla EU:ssa kotitarveviljelyssä
Vehnän versoilla ja auringonkukan versoilla tarkoitetaan nuoria siementaimia, jotka on kasvatettu kasvualustassa ja tuodaan markkinoille tuoretuotteina. Niiden kasvatusaika vaihtelee yhdestä kolmeen viikkoon. Auringonkukan versot ovat markkinoille tullessaan noin 5–10 cm mittaisia ja vehnän versot noin 5–20 cm mittaisia.
Lausunnossaan Ruokavirasto toteaa vehnän ja auringonkukan versojen kasvatuksen olleen yleistä Suomessa ja muualla EU:ssa kotitarveviljelyssä. Lisäksi Euroopan komission uuselintarvikeluettelon mukaan vehnää ja vehnänorasta mehustettuna sekä jauheena on käytetty merkittävästi elintarvikkeena ja auringonkukan versoja erityisesti raakaravintoa tai elävää ravintoa suosivissa ravintoloissa EU:ssa ennen 15. toukokuuta 1997. Siten ne eivät ole uuselintarvikkeita ja niiden monipuolinen hyödyntäminen elintarvikekäytössä on mahdollista.
Rukiin ja kauran versoilla taas tarkoitetaan niiden vastaavia nuoria siementaimia, joita on samaan tapaan kasvatettu kasvualustassa yhdestä kolmeen viikkoa ja tuodaan markkinoille tuoretuotteina. Niiden versot ovat noin 5–20 cm mittaisia tullessaan markkinoille.
Rukiin ja kauran versojen osalta Ruokavirasto toteaa, ettei kuulemispyyntöjen liitteenä toimitettu aineisto sisältänyt tietoa niiden versojen merkittävästä elintarvikekäytöstä EU:ssa ennen 15.5.1997. Kuulemismenettelyssä kuultiin myös muita EU-jäsenmaita ja Euroopan komissiota, mutta merkittävää käyttöhistoriaa ei voitu todentaa.
– Rukiin ja kauran versojen osalta seuraava askel olisi uuselintarvikkeen hakemusmenettely Euroopan komissiolle. Menettelyssä arvioidaan uuselintarvikkeen turvallisuus elintarvikkeena, tiivistää Louhivaara.
Lisätietoja:
Asiantuntija Mervi Louhivaara
Pyhäjärvi-instituutti
+358 44 034 4029
mervi.louhivaara@pji.fi
Uuselintarvikestatuksen selvittäminen kokonaisuudessaan Ruokaviraston verkkosivuilla: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/ainesosat-ja-sisalto/uuselintarvikkeet-ja-uudet-prosessit/uuselintarvikestatuksen-selvittaminen/
