Lähiruoan suosio on vakiintumassa trendistä pysyväksi ilmiöksi. Kuluttajat haluavat tietää, missä heidän ruokansa kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Heille on tärkeää kohdata lähiruokatuottajat ja he ovat valmiita maksamaan lähellä tuotetusta ruoasta oikeudenmukaisen korvauksen tuottajalle. [rss-cut]
Lähiruoasta kiinnostuneet kuluttajat arvostavat vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Tämä käy ilmi Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma (LähiSos) -hankkeen selvityksestä, jossa tarkasteltiin, kuinka suuri osa lähiruoan suosiosta perustuu lopulta itse tuotteeseen, ja kuinka paljon muihin tekijöihin. Selvitys toteutettiin case-yrityksille ja heidän asiakkailleen järjestettyjen verkkokeskustelujen avulla.
– Lähiruokaa kuluttavien asiakkaiden esiin nostamia tekijöitä voidaan pitää lähiruokayritysten ja -verkostojen sosiaalisena pääomana, jota suurempien yritysten on vaikea saavuttaa. Lähiruokayritysten tulisi vaalia näitä tekijöitä oman liiketoimintansa ja menestyksensä eteen, sanoo LähiSos-hankkeen projektipäällikkö Leena Erälinna.
Viime vuosien aikana lähiruokatuotteiden markkinointikanavat ovat siirtyneet nettiin ja vuorovaikutus tapahtuu paljon juuri sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi Reko-lähiruokarenkaita on ympäri Suomen toistasataa ja kananmunia myydään Facebookin avulla enemmän kuin yksi kanala pystyy tuottamaan.
– Digitaalinen kehitys on antanut pienille yrityksille loistavat mahdollisuudet kohdata asiakkaansa entistä helpommin. Samoin asiakkaiden on entistä helpompi löytää lähiruoan tuottajat ja toisensa, Erälinna sanoo.
Vuorovaikutus tuottajan kanssa lisää kuluttajan luottamusta
Lähiruoka yhdistää luontevasti samanhenkisiä kuluttajia. Sosiaalisen median verkostoissa syntyy lähiruokayhteisöjä, joissa jaetaan esimerkiksi vinkkejä, tietoa ja reseptejä. Verkostoissa asiakkaat saavat enemmän tietoa tuotteista kuin kaupassa asioidessaan.
– Sosiaalinen media on pienille yrityksille elinehto jo löydettävyydenkin kannalta, mutta asiakkaille on erityisen tärkeä henkilökohtainen kontakti lähiruokayrittäjän kanssa. Henkilökohtainen vuorovaikutus tuottajan kanssa lisää asiakkaan luottamusta, Erälinna toteaa.
Kohtaamalla tuottajan asiakas voi varmistua tuotteen alkuperästä ja tuotantotavoista. Erälinnan mukaan on selvää, että tuotannon läpinäkyvyys ja luottamus lisäävät asiakkaan osto- ja maksuhalukkuutta.
Uusia mahdollisuuksia lähiruoan tuottajille ovat erilaiset jakamistalouden mallit, kuten kumppanuusmaatalous. Ne voivat tarjota palveluita ja osaamistaan kiireisille ja tiedostaville kuluttajille. Erälinnan mukaan jakamistalouden avulla voidaan kasvattaa myös ruoan ja sen tuotannon arvostusta.
Uusi verkkojulkaisu antaa vinkkejä lähiruokayrittäjälle
Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää sosiaalisen pääoman ja kestävyyden merkitystä, ilmiötä ja hyödyntämismahdollisuuksia lähiruokayrittäjien ja heidän asiakkaidensa välillä. Selvityksessä on koottu Mikä lähiruoassa koukuttaa? -verkkojulkaisu, www.lähiruokakoukuttaa.fi.
– Verkkojulkaisu on tarkoitettu lähinnä lähiruokayrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville sekä lähiruokaverkostoille. Julkaisussa kerrotaan keskeisistä sosiaalisen pääoman tekijöistä, jotka ovat merkityksellisiä lähiruokayrittäjien menestykselle. Tietoa annetaan myös jakamistalouden tuomista uusista liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksista, Erälinna sanoo.
Turun yliopiston koordinoimaa valtakunnallista LähiSos -hanketta toteutetaan yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa. Kaksivuotista hanketta rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriön Ruokaketju, MTK r.y.
Lisätietoja:
Leena Erälinna, p 040 684 7450, leena.eralinna@utu.fi
