Pienimuotoinen ja vähäriskinen elintarvikkeiden valmistaminen ja myynnin aloittaminen

Pienimuotoinen ja vähäriskinen elintarvikkeiden valmistus ja myynti -kokonaisuus käsittelee sellaista pienimuotoista ja vähäriskistä toimintaa, josta ei elintarvikelain (13.1.2006/23) 13 § momentin 6 mukaan tarvitse tehdä elintarvikehuoneistoilmoitusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan riskien on oltava elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä sekä

1. elintarvikealan toiminta tapahtuu samassa huoneistossa kuin toimijan harjoittama muu elinkeinotoiminta; esimerkiksi alkutuotannon yhteydessä tapahtuva vähäriskinen elintarvikehuoneistotoiminta, jonka arvioitu vuosittainen myynti on alle 10 000 €.

Esimerkki: Marjatilan yhteydessä toimiva kesäkahvila palvelee asiakkaitaan marjasesongin ajan ja kahvilassa myytävät tuotteet ovat vähäriskisiä (esimerkiksi pulla, tehdasvalmisteinen jäätelö, mehu, kahvi).

tai

2. toimija on yksityinen henkilö; vuosittainen myynti on alle 10 000 €.

Esimerkki: Yksityishenkilö leipoo ruisleipiä kotikeittiössään ja myy niitä kauppaan sekä suoraan kuluttajille esimerkiksi REKO-renkaiden kautta. Kun myynti jää alle 10 000 euron, ei ruisleipien valmistuksesta ja myynnistä tarvitse tehdä elintarvikehuoneistoilmoitusta. Huomioi tässä myös verottajan ohjeistukset vähäiselle liiketoiminnalle, www.vero.fi.

  tai

3. toimintaa ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena; esimerkiksi yhdistysten ja järjestöjen varainkeruu.

Esimerkki: 4H-yhdistys voi avata jäätelökioskin kuukauden ajaksi ja myydä tehdasvalmisteista jäätelöä suoraan kuluttajille (irtomyyntinä ja valmiiksi pakattuna) ilman elintarvikehuoneistoilmoituksen tekoa. Huomioi tässä myös verottajan ohjeistukset vähäiselle liiketoiminnalle, www.vero.fi.

Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja-yhteyshenkilö sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Jäikö jokin asia liittyen suoramyyntiin tai jatkojalostukseen vielä mietityttämään? Kysy meiltä!

Miten pääsen alkuun?

  1. Arvioi, onko suunnittelemasi toiminta pienimuotoista (arvio myynnistä < 10 000 € vuodessa), vähäriskistä ja soveltuuko se edellä mainittuihin elintarvikelain raameihin vähäriskisestä toiminnasta.
    • Elintarviketurvallisuuden kannalta vähäriskisiä tuotteita ovat esimerkiksi leivät, piparkakut ja muut huoneenlämmössä säilyvät leivonnaiset, myllytuotteet.
    • Elintarviketurvallisuuden kannalta kohtalaisen riskin tuotteita ja toimintaa ovat mm. kasvis-, hedelmä- ja marjajalosteiden valmistus ja myynti, kuten mehut, hillot, kasvisjalosteet. Näitä tuotteita voi valmistaa koemarkkinointi -tarkoituksessa ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta korkeintaan yhden vuoden ajan, mutta ei säännöllisesti.
    • Erityisen helposti pilaantuvia tuotteita ja näin ollen elintarviketurvallisuuden kannalta riskialttiita tuotteita ovat esimerkiksi kalat ja jalostetut kalastustuotteet (ml. rapu, mäti, äyriäiset, graavikala, kalasäilykkeet), lihat ja lihavalmisteet, maito ja kerma, tuorejuustot, ruoanvalmistus (kuten kaalikääryleet), konditoriatuotteet (kuten voileipä- ja täytekakut), joiden käsittelystä, valmistamisesta ja myynnistä tulee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus tai olla hyväksytty laitos. Lisätietoja elintarvikkeiden valmistuksesta ja myynnistä.
  2. Pidä kirjaa toteutuneista myyntimääristä (€).
  3. Kiinnitä huomiota elintarvikkeiden valmistuksessa ja myynnissä hyviin hygieenisiin työtapoihin, toimitpa sitten yksityishenkilönä, yhdistyksen edustajana tai alkutuotannon yrittäjänä. Lisäksi elintarviketietojen on oltava asiakkaan saatavilla ostohetkellä: ainesosaluettelo, mahdolliset allergeenit sekä säilyvyyteen ja elintarvikkeen käyttöön liittyvät ohjeet. Lisätietoja myyntitilanteessa toimimisesta.
  4. Mikäli elintarvikkeita kuljetetaan, varmista tuotteiden oikea lämpötila myös kuljetuksen aikana. Kylmä/lämpöketjun tulee aina olla katkeamaton. Lisäksi on huolehdittava ajoneuvon yleisestä siisteydestä sekä kuljetuslaatikoiden soveltuvuudesta elintarvikkeille. Lisätietoja elintarvikkeiden kuljetuksesta.

Esimerkkitilanteita

1. elintarvikealan toiminta tapahtuu samassa huoneistossa kuin toimijan harjoittama muu elinkeinotoiminta;

2. toimija on yksityinen henkilö; vuosittainen myynti on alle 10 000 €

3. toimintaa ei voida pitää elinkeinon harjoittamisena; esimerkiksi yhdistysten ja järjestöjen varainkeruu

  • Voiko yksityishenkilö myydä ylimääräistä kasvissatoaan suoraan kuluttajalle ja vähittäismyyntiin, tai kunnan ruokapalveluihin – kuten vanhainkotiin, ravintolaan tai pitopalveluun?

    Kyllä, tuotannosta ja myynnistä ei tarvitse tehdä alkutuotantoilmoitusta.

  • Voiko yksityishenkilö myydä poimimiaan mustikoita ja puolukoita? Entä tavanomaisessapakastimessa (=kotipakastin) jäädyttämiään ylijääneitä oman sadon marjoja?

    Kyllä voi. Yksityishenkilö voi jäädyttää oman sadon ylijääneitä marjoja tavallisessa kotipakastimessa ja myydä niitä suoraan kuluttajille esimerkiksi REKO-renkaiden kautta ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta.

  • Voiko yksityishenkilö myydä pyytämiään eläviä rapuja ravustussesongin aikana suoraan kuluttajille ja paikalliselle ravintolalle?

    Kyllä, mutta yksityishenkilön tulee tällöin ilmoittautua alkutuotannon toimijaksi eli tehdä alkutuotantoilmoitus. Lisäksi pienimuotoinen (1258 5§ ja 164/2016) rapujen keittäminen ja toimittaminen myyntiin vaatii aina elintarvikehuoneistoilmoituksen tekemisen.

  • Voiko yksityishenkilö valmistaa vähäriskisiä elintarvikkeita ja myydä niitä suoraan kuluttajalle ja vähittäismyyntiin? Voiko niitä valmistaa kotikeittiössä? Voiko niitä valmistaa säännöllisesti?

    Kyllä, yksityishenkilö voi valmistaa säännöllisesti vähäriskisiä elintarvikkeita myyntiin kotikeittiössään ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta. Esimerkiksi leipoa joka viikko pikkuleipiä ja myydä niitä kauppaan sekä suoraan kuluttajille. Jos myynti jää alle 10 000 euron, ei pikkuleipien valmistuksesta ja myynnistä tarvitse tehdä elintarvikehuoneistoilmoitusta.

  • Voiko yksityishenkilö valmistaa joululaatikoita ja myydä niitä suoraan kuluttajille tuoreena tai jäädytettynä esimerkiksi REKO-lähiruokarenkaiden kautta?

    Kyllä, toiminnasta ei tarvitse tehdä elintarvikehuoneistoilmoitusta. Joululaatikoihin tulee kuitenkin laittaa pakkausmerkinnät, joista käy ilmi elintarvikkeen nimi, ainesosat, korostetusti allergisoivat ainesosat ja intoleransseja aiheuttavat aineet, sisällön määrä, vähimmäissäilyvyysaika, erityiset säilytys- ja käyttöolosuhteet sekä toimijan nimi ja osoite. Lisäksi tuotteen kylmäketjun tulee olla katkeamaton.

  • Voiko kotikeittiössä valmistaa erikoisruokavaliotuotteita, kuten gluteenitonta leipää?

    Kyllä voi, mikäli tarkkaan huolehditaan (mm. siivous, erilliset työvälineet, työvaatteet) siitä, että gluteeniton elintarvike ei mitenkään joudu kosketuksiin gluteenia sisältävien elintarvikkeiden kanssa. Kotikeittiössä tämä on useimmiten haastavaa ja asia on kulloinkin erikseen harkittava. Gluteenitonta ruokavaliota noudattavien keliaakikkojen terveys on aina turvattava kaikissa elintarvikkeissa.

  • Voiko yksityishenkilö valmistaa kotikeittiössä helposti pilaantuvia elintarvikkeita myyntiin? Miten kotikeittiössä tapahtuvaa elintarvikehuoneistotoimintaa valvotaan?

    Jos yksityishenkilö valmistaa voileipäkakkuja, lihapiirakoita tai muita helposti pilaantuvia elintarvikkeita kotikeittiössään ja toimittaa niitä myyntiin, tulee toiminnasta tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus. Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen käsittelee saapuneen elintarvikehuoneistoilmoituksen sekä arvioi toiminnan riskit. Tämän jälkeen kotikeittiössä tapahtuva elintarvikealan toiminta voidaan tarkastaa virtuaalisesti käymällä läpi omavalvontasuunnitelma ja omavalvonnan kirjaukset sekä esimerkiksi haastattelemalla toimijaa ja tutustumalla toimijan verkkosivuihin.

  • Voiko yksityishenkilö valmistaa pienimuotoisesti omassa kotikeittiössään kaalikääryleitä, lihapiirakoita tai muikkukukkoja ja myydä niitä suoraan kuluttajille sekä paikalliseen vähittäismyyntiin?

    Kyllä, mutta pienimuotoisestakin valmistuksesta tulee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus 4 viikkoa ennen toiminnan aloittamista kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Lisäksi, toimittamista paikalliseen vähittäismyyntiin rajoittaa vähäriskisen asetuksen 1258/2011 5 §: 1000 kg + 30 % tuotannosta. Katso lisää Elintarvikkeiden valmistus ja myynti –sivuilta.

  • Miten kaalikääryleiden säilyvyysaika määritetään?

    Yksityishenkilön ei tarvitse määrittää elintarvikkeen säilyvyysaikaa laboratoriokokeilla, mutta säilyvyysaika on kuitenkin asetettava. Tärkeää on, että tuotteelle asetettu säilyvyysaika on riittävän lyhyt ja takaa siten elintarvikkeen turvallisuuden. Esimerkiksi kaalikääryleiden säilyvyysaika voisi olla 3 päivää. Lisäksi kaalikääryleiden valmistuksessa on pidettävä huolta nopeasta valmistuksen yhteydessä tapahtuvasta jäähdytyksestä sekä tarpeeksi alhaisesta säilytys- ja kuljetuslämpötilasta (korkeintaan +6 °C).

  • Voiko yksityishenkilö perustaa kesäkahvilan sesongin ajaksi ja myydä siellä kotona leipomiaan leivonnaisia ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta?

    Kyllä voi, jos tuotteet ovat uunissa valmistettuja eikä niihin kypsennyksen jälkeen lisätä mitään, kuten piirakat tai muffinssit. Lisäksi toiminnan on rajoituttava vain kesäkauteen, eikä ole näin ollen säännöllistä toimintaa. Jos myynti ylittää 10 000 euroa vuodessa, tulee toiminnasta tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus.

  • Voiko yksityishenkilö osallistua Ravintolapäivään ja/tai muihin pop up -tempauksiin ilman elintarvikehuoneistoilmoituksen tekoa?

    Kyllä, yksityishenkilö voi valmistaa ruoka-annoksia ja myydä niitä kuluttajille em. tapahtumissa enintään 4 kertaa vuodessa. Poikkeuksena ovat tartarpihvien valmistus, kalan graavaus, mädin suolaus, sushiannosten valmistus tai muiden vastaavien korkean riskin tuotteiden valmistus, sillä näihin elintarvikkeisiin liittyy erityisiä vaatimuksia käsittelyn ja valmistuksen suhteen eikä niiden valmistaminen myyntiin ilman elintarvikehuoneistoilmoituksen tekemistä ole mahdollista.

  • Voiko maatilayrittäjä aloittaa omien ja pienessä määrin myös muiden maatilayritysten alkutuotannon tuotteiden vähäriskisen jalostuksen ja myynnin ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta? Esimerkiksi viljasta tehtyjä myllytuotteita sekä leivonnaisia?

    Kyllä, jos valmistettavat tuotteet ovat vähäriskisiä ja vuosittainen myynti jää alle 10 000 euron. Tämän jälkeen toiminnasta tulee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.

  • Voiko maatilayrittäjä aloittaa mehujen ja hillojen valmistamisen ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta?

    Kyllä, kohtalaisen riskin omaavia elintarvikkeita, kuten mehut ja hillot, voi valmistaa ja myydä koemarkkinointi-tarkoituksessa korkeintaan vuoden ajan, mutta ei säännöllisesti. Tämän jälkeen toiminnasta tulee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.

  • Voiko maatilayrittäjä perustaa tilapuodin, jossa on myynnissä omien alkutuotannon tuotteiden lisäksi myös muiden maatilayritysten alkutuotannon tuotteita ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta?

    Kyllä, jos myynnissä on ainoastaan vähäriskisiä alkutuotannon tuotteita ja vuosittainen alkutuotannon tuotteiden myynti jää alle 10 000 euron. Huomioithan, että omien alkutuotannon tuotteiden suoramyyntiä kuluttajille ja paikalliseen vähittäismyyntiin ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta rajaavat kilomäärät (avautuu pdf-taulukkona).
    Alkutuotannon tuotteita ovat mm. kasvikset, hedelmät, viljat, hunaja, luonnonvaraiset marjat, sienet, ternimaito ja kananmunat.

    POIKKEUKSET: Maatilayrittäjä ei voi myydä tilapuodistaan toisen tilan tuottamaa raakamaitoa. Ternimaitoakin saa myydä vain jäädytettynä (vähintään -12 °C:een).
    Toisen tilan tuottamia kananmunia voi myydä vain poikkeusalueella, ellei munia ole läpivalaistu, painoluokiteltu ja leimattu. Poikkeusalue käsittää entiset Lapin, Oulun ja Ahvenanmaan läänit sekä Itä-Suomen läänissä sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Tuottaja voi toimittaa tuottamiaan kananmunia paikallisiin vähittäiskauppoihin enintään 30 000 kg vuodessa ilman laatu- ja painoluokitusta sekä leimausta (Valtioneuvoston asetus 1258/2011 3 § kohta 4).

  • Voiko maatilayrittäjä järjestää ohjelmapalveluja sekä niihin sisältyvää ruokatarjoilua ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta? Esimerkiksi metsäretkien järjestäminen päiväkotilapsille, jossa tarjoillaan nuotioruokaa (kuten tikkupullaa, makkaraa).

    Kyllä, jos valmistettavat tuotteet ovat vähäriskisiä ja vuosittainen myynti ruokatarjoilusta jää alle 10 000 euron. Jos tarkoituksena on valmistaa asiakkaille ruoka-annoksia tai myynti ylittää 10 000 euroa, tulisi toiminnasta tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus.

  • Voiko maatilayrittäjä kuljettaa toisen maatilayrityksen alkutuotannon tuotteita pl. raakamaito ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta?

    Kyllä voi. Kuljetuksissa tulee kuitenkin noudattaa hyviä hygieenisiä toimintatapoja sekä huolehtia sopivista kuljetuslämpötiloista. Jos auto painaa yli 2500 kg tarvitaan ammattiliikennöintilupa. Lisätietoja: www.trafi.fi.

  • Voiko kampaamoyrittäjä myydä paikallisen marjajalostajan tuotteita kampaamossaan ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta?

    Kyllä, kampaamoyrittäjältä ei vaadita elintarvikehuoneistoilmoituksen tekemistä. Marjajalosteita valmistavan yrityksen tulee kuitenkin ilmoittaa omassa elintarvikehuoneistoilmoituksessaan sekä huomioida omavalvonnassaan, että yksi tuotteiden jälleenmyyntipaikoista sijaitsee kampaamossa. Marjajalosteita valmistava yrittäjä on vastuussa tuotteista ja niiden turvallisuudesta, vaikka rahaliikenne kulkisikin kampaamoyrittäjän kautta.

  • Voiko 4H –yhdistys avata jäätelökioskin kuukauden ajaksi ja myydä tehdasvalmisteista jäätelöä (irtomyyntinä ja valmiiksi pakattuna) ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta?

    Kyllä, koska toiminta rajoittuu kesäkauteen ja kioskin tuotevalikoima (vain tehtaassa valmistettua jäätelöä) on suppea. Jos kioskin tuotevalikoima laajenee tai se on huomattavasti pidempään toiminnassa, tulee toiminnasta tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus ja laatia omavalvontasuunnitelma.

  • Voiko kyläyhdistys järjestää kylätalollaan ns. keittokeskiviikkoja, jossa valmistetaan ja myydään keittoa sekä leipää, ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta?

    Kyllä, lämpiminä tarjottavien keittojen valmistaminen ja myyminen osana kyläyhdistyksen varainkeruuta on mahdollista ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta. Kuumennettu keitto on elintarviketurvallisuuden kannalta vähäriskinen tuote.

  • Voiko 4H –yhdistys avata jäätelökioskin kuukauden ajaksi ja myydä tehdasvalmisteista jäätelöä (irtomyyntinä ja valmiiksi pakattuna) ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta?

    Kyllä, koska toiminta rajoittuu kesäkauteen ja kioskin tuotevalikoima (vain tehtaassa valmistettua jäätelöä) on suppea. Jos kioskin tuotevalikoima laajenee tai se on huomattavasti pidempään toiminnassa, tulee toiminnasta tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus ja laatia omavalvontasuunnitelma.

  • Voiko kyläyhdistys järjestää kylätalollaan ns. keittokeskiviikkoja, jossa valmistetaan ja myydään keittoa sekä leipää, ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta?

    Kyllä, lämpiminä tarjottavien keittojen valmistaminen ja myyminen osana kyläyhdistyksen varainkeruuta on mahdollista ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta. Kuumennettu keitto on elintarviketurvallisuuden kannalta vähäriskinen tuote.